sunnuntai 6. tammikuuta 2013

KIRKKOTAIDE


Vihdin kirkko


Vihdin kirkko on Arto Piimäsen suunnittelema ja se valmistui vuonna 1772. Se edustaa uusklassismista kustavilaista tyyliä. Kirkossa näkyy tyylisuunnalle tyypillisiä piirteitä pyrkimyksestä takaisin klassiseen arkkitehtuuriin, jossa korostuivat yksinkertaisuus ja suoraviivaisuus. Itselleni Vihdin kirkko on Nummelan seurakuntakeskuksen kirkon ohella läheisin kirkko. Olen aina ajatellut, että kirkon neutraaleissa, vaaleanvihreissä puupenkeissä näkyy hyvin etenkin luterilainen koruttomuus.
Vihdin kirkko on joutunut kahdesti salamaniskun turmelemaksi. Ensimmäinen tulipalo oli vuonna 1818, jolloin lähes kaikki palava kirkossa tuhoutui. Uudelleenrakennettu kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822 ja korjaustöistä vastasi arkkitehti Charles Bassi. Toisen kerran kirkko paloi lähes yhtä pahasti vuonna 1846. Muutaman vuoden vieneiden korjaustöiden jälkeen kirkko oli jälleen käytössä. Korjauksen myötä kirkko sai myös uusgoottisia piirteitä, jotka näkyivät esimerkiksi kellotornin suippokaarisissa ikkunoissa. Lisäksi kirkon nykyinen alttaritaulu, joka oli B. A. Godenhjelmin maalaama asetettiin korjaustöiden yhteydessä paikoilleen.
Vuosina 1928-29 kirkoon tehdyt perusteelliset korjaustyöt kuitenkin muuttivat kirkkoa 20-luvun korostusten mukaiseksi, ja tältä ajalta on peräisin muun muassa kuorin kattomaalaukset, jotka kuvassakin ovat näkyvissä. Nämä muutokset tehtiin arkkitehti K. S. Kallion johdolla.


Piikkiön kirkko


Piikkiön harmaakivikirkko valmistui vuonna 1755. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Samuel Berner. Piikkiöstä tunnetaan asutuksen jälkiä pronssikaudelta asti, ja pitäjän kirkko on sijainnut samalla paikallaan asutuksen keskellä jopa 700 vuotta.
Kivikirkko seuraa keskiaikaisten kivikirkkojen mallia, jolle tyypillistä on muun muassa kirkon päätykolmio, jyrkkä satulakatto sekä rakennusmateriaali. Kirkon sisällä sen sijaan näkyy 1700-luvun vaikutteita. Alttaritaulua kehystää kuoriseinälle maalattu sininen avautuva verho. Alttaritaulun ympärillä olevat pylväät edustavat myös uusklassista tyyliä. Vaikutteet näkyvät myös kirkkoparvelle maalatuissa koristeellisissa enkeleissä.
Piikkiön kirkko ja sen pappila on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Museoviraston toimesta.



Tampereen tuomiokirkko


Tampereen tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1902-1907. Kirkon piirrustukset saatiin järjestämällä Suomen arkkitehdeille kilpailu, jonka voitti arkkitehti Lars Sonck. Kirkon taiteellisen koristelun suunnittelivat ja toteuttivat taidemaalarit Hugo Simberg ja Magnus Enckell.
Tampereen tuomiokirkko edustaa tyylisuunnaltaan kansallisromanttista tyylisuuntaa. Tyylille tyypillistä kirkossa on muun muassa massiivinen ja raskas vaikutelma, kulmikkaat muodot sekä kotimaisen graniittikiven käyttö materiaalina. Kirkko rakennettiin aikana, jolloin Suomi eli vielä Venäjän sortokauden ahdingossa, ja kirkon arkkitehtuuri ja taideteokset nousivat puolustamaan suomalaisuutta. Koko kirkkoa koristavat taideteokset ovat saaneet myös Eurooppalaisia vaikutteita, mikä näkyy niiden symboliikassa.
Symboliikkaa edustaa esimerkiksi Simbergin kirkon kunniapaikalle maalaama pääholvin huipussa kiemurteleva käärme. Maalaus herätti seurakuntalaisissa syvää paheksuntaa. Taitelilija itse perusteli tulkintaansa seuraavasti:


"...käärmekeskus on ihmissydän. Raamatun mukaan ihmissydän on paha hamasta lapsuudestaan. Siihen kuitenkin lankeaa Jumalan sanan siemen: pikkusiivet, joiden tiiviin kehän alle vangittuu käärme. Ne kuvaavat nöyrän lapsenmielen pehmeää untuvikkoa, Jumalan sanan vaikutusta, joka ihmisen luonnollisen itsekeskeisyyden tukahduttaa..."
(Lähde: Paula Kivinen, Tampereen tuomiokirkko)

Nykyään kirkon maalauksia pidetään kuitenkin suomalaisen symbolismin mestariteoksina ja taideteokset ovat kuuluisia ympäri maailmaa. Itseeni suurimman vaikutuksen on kuitenkin ehdottomasti tehnyt Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli, josta on myös öljyvärimaalaus Ateneumissa.

Virtuaalikierros Tampereen tuomiokirkossa – suosittelen lämpimästi, erittäin taitavasti toteutettu


Kolmen ristin kirkko


Imatralla sijaitseva Kolmen Ristin kirkko, joka tunnetaan myös nimellä Vuoksenniskan kirkko, edustaa modernia kirkkoarkkitehtuuria. Se on rakennettu vuosina 1957-1958 ja sen on suunnitellut Alvar Aalto.
Modernismin mukaisesti kirkko rikkoo perinteisen kirkon mallia monellakin tavalla. Silti olen sitä mieltä, että vaikka kirkon muodossa näkyy modernismille tyypillinen geometristen muotojen sommittelu, valkoiseksi rapatusta tiilestä rakennettu kirkko on silti klassisen kaunis ja pelkistetty kokonaisuus.
Kirkkosali on epäsymmetrinen ja sen voi jakaa kolmeen osaan. Kirkossa ei ole lainkaan alttaritaulua, vaan alttarin taustalle kohoaa kolme valkoista puuristiä. Kirkon ikkunat on suunniteltu niin, että Golgatan ristien varjot lankeavat jumalanpalveluksen aikana seinälle. Kirkon ikkunat ovat muutenkin erikoiset, sillä niitä on yhteensä 103, ja niistä vain kaksi ovat keskenään samanmuotoisia.



Hattulan Pyhän Ristin kirkko


Hattulan Pyhän Ristin kirkko on yksi huomattavimmista nykypäiviin säilyneistä keskiaikaisista kirkoista. Hattulan seurakunta ja ensimmäinen puukirkko on perustettu arviolta jo 1200-luvun loppupuolella. Nykyisen kirkon rakennusaika on arvioitu 1300-1400-luvuille, ja se on Hämeen vanhin kirkko.
Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa täysgotiikkaa. Tyylisuunnalle tyypillisesti rakennuksessa näkyvät vaikuttavan korkeat tilaratkaisut sekä keskiaikaisille kirkoille tunnusomainen päätykolmio. Kirkkosalin seinillä ovat myös Suomen laajimmat seinämaalaukset, jotka kuvaavat keskiaikaselle kirkkotaiteelle tyypillisesti sekä Vanhan että Uuden testamentin aiheita ja henkilöitä. Kirkossa on myös runsaasti kaiverruksia ja lisäksi paljon sen keskiaikaisia puuveistoksia on säilynyt nykypäiviin asti.
Oman aikansa rakennusarkkitehtuurista Hattulan Pyhän Ristin kirkko eroaa siten, että se on Turun tuomiokirkon ohella ainoa tiilirakenteiseksi suunniteltu ja muurattu kirkko. Keskiaikaiset kirkot rakennettiin yleensä harmaakivestä.

Oppimispäiväkirja
Lähdin opiskelemaan kirkkotaiteeseen ja -arkkitehtuuriin liittyviä asioita melko ennakkoluuloisesti. Kesti jonkin aikaa löytää mielenkiinto eri tyylisuuntiin ja niiden kohtaamisiin, mutta kun sain työn alulle, siihen syventyminen oli helppoa. Mielestäni kirkoista tekee kiehtovan juuri se, miten ne kaikki heijastavat omaa aikaansa tyyleineen ja ajatuksineen.
Ennalta muistin, että varsinkin ennen reformaatiota kirkkotaide oli erityisen tärkeää. Jumalanpalvelukset eivät olleet kansankielisiä eikä lukutaito ollut yleistä (puhumattakaan siitä, että Raamattuja olisi ollut saatavilla), joten kirkon oppi ja tarinat siirtyivät seurakuntalaisille kuvien kautta.
Nykyään kirkkotaiteen tärkein tehtävä on ehkä ennemmin esteettisyys kuin informatiivisuus, mikä antaa taiteilijalle enemmän vapautta aiheiden tulkintaan. Muun muassa edellä mainittu Tampereen tuomiokirkon Haavoittunut enkeli on mielestäni hyvä esimerkki tästä, sillä Hugo Simberg ei koskaan kertonut, mitä maalauksessa oikein tapahtuu tai mikä sen viesti on. Hänen mielestään kaikki tulkinnat olivat oikeita ja tärkeintä on maalauksen herättämä tunne.
Tampereen tuomiokirkon taiteellisuus ja koristeellisuus yllätti minut suuresti. Ylipäätään oli yllättävää huomata, että vaikka luterilainen kirkkotyyli on melko vaatimaton ja pelkistetty, kirkot eivät ole jääneet koristelua vaille ja niissä on välillä tehty yllättäviäkin valintoja aina näihin päiviin asti.
Kiinnostavimmiksi koin modernin kirkkotaiteen. Siinä korostuu juuri tunteella tehdyt valinnat ja luovat ratkaisut. Lisäksi kirkolla on Suomessa pitkät perinteet, ja niiden rikkominen on aina hieman hätkähdyttävää. Itse näen kuitenkin, että moderni kirkkotaide on toisaalta juuri osoitus ihmisten erilaisuuden arvostamisesta.

Lähteet: (6.1.2013)






Lähettänyt klo

1 kommentti:

  1. Lauri Laine19. tammikuuta 2013 klo 4.56

    Olet tehnyt blogistasi tosi hienon ja tämänkin tekstin kokonaisuus on tosi selkeä ja luettavuus on hyvä. Kuva ja linkit virtuaalikirkkoesittelyihin toimivat mainiosti. Ainoastaan pienenä huomiona, että blogin reunukset ovat pienemmille näytöille aika leveät. Reunuksiahan voi säätää, mutta tulisikohan liian kapeista teksteistä huonon näköisiä?

    Hyvä, että olet pohtinut omaa oppimistasi oppimispäiväkirjan lisäksi myös eri kirkkojen esittelyjen yhteydessä. Rakenne toimii hyvin.

    Hyvin toimii! Jään osottelemaan muita tekstejä.

    t. Lla

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)